Ihanat pelargonit

Pari vuotta sitten rakastuin pelargoneihin. Minulle valkeni, että tavallisten marketeissa myytävien pelargonien lisäksi näitä ihania kukkia on vaikka minkälaisia! Ymmärsin samalla myös sen, että pelargoni ei suinkaan ole yksivuotinen kesäkukka, joka heitetään syksyn tullen roskiin. Ehei, pelargonit kannattaa ehdottomasti talvettaa.

©Pohjan Akka Pelargoni on vahva, mutta samalla niin kauniin herkkä kukka.

Lapsuudesta tuttu pelakuu

Pelargonit (Pelargonium) ovat monille tuttuja jo lapsuudesta ja niistä tuleekin usein mieleen mummola. Minunkin mummuni oli innokas pelargonienkasvattaja ja hänen pelakuunsa (rakkaalla lapsella on monta nimeä ja sitä rataa) kasvoivat melkein miehen korkuisiksi (no ainakin lapsen) ja kukkivat valtoimenaan koko kesän! Mummuni oli muutenkin varsinainen viherpeukalo, jonka opeista ja neuvoista olisi minulle varmasti nyt paljon iloa ja hyötyä. Ikäväkseni oma puutarhainnostukseni alkoi vasta mummuni poismenon jälkeen, joten nyt minun on haettava vinkit muualta ❤

Pelargonit kuuluvat kurjenpolvikasvien heimoon ja ne ovat peräisin Afrikasta. Kotipelargoneja (Pelargonium Zonale-ryhmä) on vaikka minkä värisinä ja kukkien muoto vaihtelee lajikkeittain. Omia lemppareitani ovat tähtipelargonit, joita minulta löytyy tällä hetkellä kolme erilaista. Viime kesänä ostin myös kauniin ja erikoisen Australian villipelargonin, joka ainakin toistaiseksi näyttää talvehtineen onnistuneesti!

©Pohjan Akka Australian villipelargonin kasvutapa on aivan erilainen, kuin tavallisella pelargonilla. Se tuottaa tyviversoja, joista kasvia on helppo jakaa.

Pelargonien hoito

Pelargoniat ovat älyttömän helppoja kasveja ja niiden kanssa pärjää vähän tumpelompikin puutarhuri! Kun muistaa pari perusjuttua, niin näitä ihania kukkia on vaikea edes suututtaa, saati sitten saada hengiltä.

Tässä tärkeimmät hoito-ohjeet:

  • Älä kastele liikaa! Pelargoniat kestävät hyvin kuivuutta, eivätkä tykkää märästä mullasta. Kastele kerralla kunnolla ja kaada ylimääräiset vedet pois aluslautaselta. Anna kuivahtaa kastelujen välillä.

  • Muista lannoitus! Lannoita kasvukaudella säännöllisesti toukokuusta elokuuhun (tai sisällä kasvilamppujen alla jo miedolla lannoitevedellä maaliskuusta eteenpäin) kaliumpitoisella lannoitteella, joka edistää kukkimista.

  • Rauhoita lepokausi! Talvi-ja lepokaudella kastele harvakseltaan, ei lannoitusta. Mitä enemmän valoa ja lämpöä, sitä enemmän kastelua. Ikkunalaudalla talvehtivia hoidetaan kuten muitakin huonekasveja.

  • Älä pelkää leikata reilulla kädellä! Leikkaa pelargoniat keväällä ja tee leikatuista oksista pistokkaita. Leikata saa ihan reilusti, koska pelargoniat kasvavat pensasmaisesti ja haarovat leikatessa.

  • Valoa ja lämpöä! Valitse kasvupaikaksi valoisa ja sateelta suojassa oleva paikka. Kasvi kestää hyvin aurinkoa, mutta sade homehduttaa varsinkin tiiviin kasvuston helposti. Sade ja kova tuuli voivat myös katkoa kukkia ja oksia.

  • Arka kylmälle! Pelargoniat ovat arkoja kylmälle, joten keväällä kukat on hyvä totuttaa ulkoilmaan vähitellen ja hallan uhatessa peittää harsolla. Syksyllä nosta kukat sisälle ennen pakkasia.

©Pohjan Akka AhlmanEdun perinnepihalla oleva pelargonimökki on valloittavan ihana! Kuva vuodelta 2021, kun olin siellä opiskelijana.

Pelargonien talvettaminen

Tiesitkö, että pelakuut on mahdollista talvettaa myös ikkunalaudalla tai kasvivalon alla? Tai että ne voi myös nostaa syksyllä pilkkopimeään varastoon talveksi, kunhan varasto pysyy plussan puolella? Olen kokeillut molempia tapoja onnistuneesti!

Talvetus huoneenlämmössä

Ikkunalaudalla minulla talvehtivat lempparini, koska haluan pitää ne valvovan silmäni alla koko ajan. Osa talvehtii ihan ikkunalla, osa saa nauttia lisäksi kasvivalon hehkusta. Kasvivalon alla talvehtivat ovat kukkineet lähes läpi talven, mutta pelkässä luonnonvalossa nököttävät kasvit eivät ole jaksaneet kukkia. Paras talvetuslämpötila pelakuille on noin 10-15 astetta, mutta ainakin itse olen onnistunut talvettamaan kukat myös patterin välittömässä läheisyydessä normaalissa huoneenlämmössä. Silloin täytyy vain osata huolehtia riittävästä kastelusta.

Kastele tarpeen mukaan. Hoidan sisällä talvehtivia pelargonioita muiden huonekasvien tavoin, eli kastelen silloin kun kasvi sitä tarvitsee ja lannoitan kevyesti niitä, jotka ovat kasvivalon alla. Pelkkä luonnonvalo on talviaikaan täällä pohjolassa niin onnetonta, että ilman lisävaloa kasvit viettävät talvilepoa, joilloin kasvua ei tapahdu ja lannoitukselle ei ole tarvetta. Lannoitus aloitetaan kevyesti helmi-maaliskuussa, kun valo alkaa selvästi lisääntyä ja kasvit heräilevät pikkuhiljaa uuteen kasvukauteen. Kasvivalon alla lekottelevat silmäterät taas jatkavat kasvuaan koko ajan, joten lannoitusta ei kannata kokonaan unohtaa talvellakaan. Valon määrän lisääntyessä myös kastelun tarve kasvaa, joten mitään yleispätevää millimäärää ei kastelulle voi antaa. Mitä enemmän lämpöä ja valoa, sitä enemmän myös vettä. Ja toisinpäin.

©Pohjan Akka Rakkaat tähtipelargonit ovat talvehtineet pohjoisikkunalla ja ovat saaneet nauttia lisäksi kasvivalon tuomasta lisävalosta noin 12 tuntia päivässä.

Talvetus kellarissa

Tämä onkin se kaikkein helpoin tapa talvettaa mitkä tahansa monivuotiset pihakukat ja -kasvit! Ei muuta kun kasvit syksyllä kellariin tai autotalliin ja ovi kiinni. Seuraavan kerran voit käydä moikkaamassa niitä vaikka joulun välipäivinä kinkunsyönnin lomassa. Vie tilkka vettä mukanasi ja puhu kasveille mukavia, niin ne jaksavat vielä muutaman kuukauden odottaa valoon pääsemistä. Syksyllä voit halutessasi karsia isoimpia lehtiä pois ennen talvisäilöön vientiä, mutta ei ole pakko. Voit myös ottaa pistokkaita, jos sinulla on kasvivalo pistokaskasvatuksen tueksi käytössä! Ilman kasvivaloa syksy ja talvi eivät ole hyviä ajankohtia pistokaskasvatukselle, koska valo ei mitenkään riitä.

Pimeässä ja viileässä kasvit vaipuvat talvilepoon ja kaikki lehdet kuivuvat. Ei hätää, sillä kevään lähestyessä kasvu alkaa lähes sataprosenttisella varmuudella uudelleen, ja saat upeita tuuheita pelargonioita! Omat kasvini vein talomme kylmäkellariin lokakuun alussa ja sen jälkeen olen kahdesti käynyt antamassa niille pienet tilkat vettä. Koska kasvit eivät pimeässä yhteytä, niin vettä tarvitaan hyvin vähän; tarkoitus on vain huolehtia, etteivät juuret pääse kuivumaan kokonaan.

Kasvit tuodaan huoneenlämpöön ja valoon helmi-maaliskuussa, kun valon määrä on lisääntynyt. Silloin siivotaan kuolleet lehdet pois ja tässä kohtaa minä myös leikkaan kaikki pelargoniat. Leikkaan kaikkia reilusti ja varsinkin kaikki kuolleet osat kannattaa leikata heti pois. Kastelun kanssa ei kannata hullutella, pieni tilkka riittää aluksi. Vasta kun kasvit ovat alkaneet kunnolla työntämään uusia lehtiä, on aika huolehtia säännöllisestä kastelusta. Lannoituksen kanssa ei vielä ole kiire, alkuun pelkkä vesi riittää. Kun kasvu on päässyt hyvään vauhtiin, voi lannoituksen aloittaa miedolla liuoksella kerran viikossa ja pikkuhiljaa kasvattaa määrää kesää kohti.

Vuonna 2022 kannoin pelargonit kellarista ikkunalle helmikuun lopussa ja viime vuonna helmikuun puolivälin tienoilla, mutta tänä vuonna en ole pitänyt mitään kiirettä. Meillä alkaa sisätiloissa olla valoisat paikat kortilla, joten turhan aikaisin en ota mitään isoja ruukkuja tilaa viemään! Hyvin ehtii odottamaan maaliskuulle, jolloin luonnonvalokin riittää jo aika kivasti. Kun vaan keksisin, että mistä raivaisin kaikille tilaa…

Pelargonien lisäksi kellarissamme talvehtii jo toista vuotta japaninvaahtera, ja ensimmäistä talveaan siellä viettävät peikonpähkinä ja aitoviikuna. Kaikki näyttävät toistaiseksi olevan hengissä, eli hyvältä näyttää!

©Pohjan Akka Kuvasta näkee kuinka rajusti uskaltaa leikata keväällä! Kasvit ovat itäikkunalla ja apuna kasvivalot.

Koska pelargonit voi viedä ulos?

Ulos viemisen kanssa ei missään nimessä kannata hätäillä! Itse aloitan kasvien ulkoiluttamisen toukokuun puolivälissä, riippuen toki lämpötiloista! Alle 10 asteeseen ei kannata kukkia vielä viedä, mutta jos päivälämpötilat pysyttelevät yli 15 asteessa, voi ulkoilmaan totuttamisen aloittaa.

Keväällä halla on todellinen uhka, eivätkä pelargonit kestä keväisin kylmää ollenkaan. Syksyllä kasvit ovat tottuneet ulkoilmaan ja kestävät ilmojen kylmenemistä aivan eri tavalla, mutta silloinkaan pakkanen ei saa päästä puraisemaan herkkiä kasveja. Hallaharsot kannattaa pitää käden ulottuvilla ja suojata kasvit varsinkin öisin. Pelargonit kannattaa totuttaa ulkoilmaan ja aurinkoon pikkuhiljaa, koska myös äkillinen auringonvalo polttaa lehdet herkästi. Hyvä tapa on viedä ruukut ulos varjoisaan tai puolivarjoisaan paikkaan muutamaksi tunniksi joka päivä ja kantaa ruukut öiksi vielä sisälle. Itse olen todella laiska ruukkujen kanniskelija, joten kovin montaa päivää en jaksa tätä jumppaa harrastaa, vaan parin päivän jälkeen jätän ruukut jo öiksikin ulos, mutta peitän ne huolellisesti harsoilla. Sääennusteita kannattaa seurata ahkerasti, että osaa varautua mahdollisiin yöpakkasiin, joita myös eteläisessä Suomessa on monesti vielä toukokuun lopussakin.

“Virallinen” ohje on, että kesäkukat voi istuttaa/siirtää ulos vasta 10.kesäkuuta, mutta minä olen sen verran hätähousu, että en koskaan malta odottaa siihen asti. Mitä aikaisemmin kukat vie ulos, sitä tarkemmin saa seurata lämpötiloja. Toukokuun puolella en ottaisi hallan riskiä, vaan huolettomammin saa nukkua yönsä, kun peittelee kesäkukat harsoilla joka ilta.

©Pohjan Akka Ulkoilemassa kahvi(pensaa)n kanssa 13.5.2022.

Pelargonien lisäys pistokkaista

Pelargoniat ovat siitäkin mahtavia kasveja, että niitä saa helposti lisättyä! Riittää, kun napsaiset varren poikki terävällä ja puhtaalla veitsellä ja törkkäät pistokkaan multaan. Voit toki myös pistää leikatut varret veteen juurtumaan, molemmat tavat ovat menestyksekkäästi olleet itselläni käytössä, mutta parhaiten ovat menestyneet suoraan multaan istutetut pistokkaat. Pelargonit juurtuvat suhteellisen helposti, riittää kun huolehdit juurtumisen ajan kasvupohjan pitämisestä kosteana. Juurtumista helpottaa myös isoimpien lehtien ja kaikkien kukkien/nuppujen poistaminen, koska ne vievät juurtumisvaiheessa turhaan energiaa kasvilta.

Pieneenkin ruukkuun voit laittaa useamman pistokkaan, pelargoni viihtyy pienessä tilassa hyvin. Itse laitan monesti eri värejä samaan ruukkuun, esimerkiksi tähtipelargoneja pistin syksyllä kolme erilaista samaan ruukkuun! Pistokkaista saa kivoja kesäviemisiä ystäville ja voit vaikka antaa niitä lahjaksi päiväkodin aikuisille tai opettajille keväällä!

©Pohjan Akka

Milloin voi ottaa pistokkaita?

No oma kokemukseni on, että milloin vain. Syksyllä napsin pistokkaita kaikista pelargoneistani, kun toin ne sisälle talvetukseen. Istutin pistokkaat silloin ruukkuihin ja ne ovat kasvaneet talven ajan kasvilamppujen alla. Huoneenlämmössä talvehtivista pelargoneista otan pistokkaita helmi-maaliskuussa ja kellarissa talvehtivista voi leikata pistokkaat myöhemmin keväällä huhti-toukokuussa, kunhan ne ovat ehtineet kunnolla kasvaa valoon nostamisen jälkeen. Leikkaaminen on siitäkin hyvä juttu, että silloin kasvi tuuheentuu ja kasvaa tasaisesti.

©Pohjan Akka Syksyllä istutetut pistokkaat ovat hyvässä kasvussa! Kuva otettu 17.2.2024.

Syötäviä kukkia

Tiesitkö, että pelargonin kukat ovat syötäviä? Kasvi ei ole myrkyllinen, joten sen kukkia voi käyttää vaikka kakkujen koristeena! Valitse kuitenkin vain puhtaita kukkia ja tarkista myös, ettei kukissa ole salamatkustajia, kuten lehtikirvoja. Puutarhamyymälöistä tai muista kaupoista ostetuissa kukissa voi olla kasvinsuojeluaineita, joten niiden kukkia en käyttäisi syötäväksi. Mutta talvetuksen jälkeen kasvaneista uusista kasvustoista käytän itsekin kukkia paljon ruokien koristelussa. Kesä onkin parasta aikaa kakkujen koristeluun, kun koko piha on täynnä materiaalia herkkujen kruunaamiseen!

©Pohjan Akka Mansikkajuustokakku sai eräänä juhannuksena koristeeksi pelargonin ja orvokin kukkia.

Mitähän uusia ihanuuksia sitä hankkisikaan tänä vuonna tähän kasvavaan pelargoniperheeseen..? Haaveissa ainakin ruusunnuppupelargoni ‘Appleblossom’ ❤

Edellinen
Edellinen

-30 kg vuodessa

Seuraava
Seuraava

Ystävyydestä se alkoi